Jokaisen organisaation -tuottaa se voittoa tai ei- on syytä pysähtyä välillä pohtimaan, miksi se on ylipäänsä olemassa. Yritysten, järjestöjen, valtiollisten ja paikallisten toimijoiden, rekisteröimättömien liikkeiden, kaikkien toiminnan syvimmässä ytimessä lepää kysymys ”Mutta miksi?”. Mitä enenevissä määrin asiakkaat, kohderyhmät ja sidosryhmät odottavat vastauksen liittyvän jonkinlaisen yhteiskunnallisen hyvän edistämiseen ja planeettamme kantokyvystä huolehtimiseen.
Mikäli tulevaisuuden trendit toteutuvat, pitkään järjestöjen ja muiden voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden tehtäväksi luokiteltu maailman parantaminen on pian ihan kaikkien organisaatioiden ydintehtävä. Kaikenlaiset organisaatiot, jotka luovat hyötyä kaikille, ovat seuraava uusi normaali. Kasvava B-korporaatioiden joukko on väistämättä yksi signaali tästä trendistä. B-korporaatiot sitoutuvat siihen, että:
Joukkoon on liittynyt jo lähes 4000 yritystä. Myös McKinseyn trendikatsaus vuodelle 2021 kutsuu kaikki yritykset sisältämään voiton tuottamiseen ajatuksen tarkoituksesta eli siitä, mitä maailmamme tarvitsee. Tämän päivän ydinkysymys jokaiselle organisaatiolle on: Miksi olemme ylipäänsä olemassa? Anne Miltenburgin erinomaisesta oppaasta ”Brand the Change” (2017) eli Brändää Muutos, löytyy oivallinen työväline oman miksi-kysymyksen pohtimiseen. Kanvaasi auttaa lähtemään liikkeelle muutoksen johtamisessa ja strategian luomisessa miksi-kysymys edellä. Kun asiakkaat ottaa mukaan tätä määrittelemään, saa varmistettua, että vastaus miksi-kysymykseen osuu oikeaan myös heidän kannaltaan. Kun olemassa olon syvin syy on merkityksellinen myös heille, voivat organisaation tarjoamat palvelut, tuotteet ja toiminnot löytää paikan myös heidän arjessaan. Ei muuta kun kaivamaan esiin omaa olemassa olon syvintä syytä. Koko maailma tullee siitä kiittämään.
2 Comments
Vuoden 2020 ollessa lopuillaan, tekee väistämättä mieli matkustaa hetkeksi ajassa taaksepäin.
On joulukuu 2019. Mielessäni siintää vuosi 2020. Laukut on pakattu, perhe on valmis matkustamaan kohti Antalyaa, jossa vietetään uusi vuosi. Pohdin vuotta 2020. Minulla on edessä juhlavuosi: 2020 on minun 40. Olen buukannut matkan Portugaliin, tarkoitus on kävellä Portosta Santiago de Compostelaan, Espanjaan, pääsiäislomalla. Pyhiinvaellusreitin kulkeminen on ollut haaveeni pitkään. Se on siis hyvä 40-vuotislahja itselleni. Alkuvuodesta odottaa myös mielenkiintoinen konferenssimatka Edinburghiin, kansainväliseen Service Design in Government -konferenssiin, johon olen halunnut jo jonkin aikaa päästä mutten ole aikataulusyistä pystynyt. Vuodesta 2020 tulee erityinen. Ja niinhän siitä tuli. Kuten tänään kaikki hyvin tiedämme. On joulukuu 2020. Edessä siintää vuosi 2021. Antalya on muuttunut Tampereeksi. Ihan hyvä paikka tämäkin tämän blogin kirjoittamiselle. Vuodelle 2020 suunnittelemani 40-vuotisjuhlat siirtyivät kalenterissa elokuulle 2021. Ne kulkevat nyt siellä nimellä ”Edelleen 40 v.”-juhlat. Vuosi 2021 alkaa väitöskirjan ja yrittäjyyden parissa. Elämme edelleen sosiaalisen eristyksen ja digiloikan aikakautta. Tai korona-aikaa tai poikkeusaikaa, kuten joku saattaisi sitä kuvata. Yksi erityisvuosi on jälleen starttaamassa, ihan varmasti. Vuosi 2020 on myös jättänyt jälkensä. Moni asia on muuttunut. Kun palasin Ediburghista 8.3.2020, aloitin etätyöskentelyn kotona. Ajattelin sen olevan väliaikaista, mutta näin ei ollutkaan. WFH (Work From Home) eli kotityöskentely on vakiintunut miljoonien ihmisten arjessa. EU:ssa kolmasosa työntekijöistä siirtyi tekemään töitä täysin kotoa, kertoo Eurofoundin raportti. Opettelin olemaan kättelemättä. Aluksi tämä hämmensi ja naurattikin välillä. Nyt ei tulisi mieleenkään kätellä ketään -saati halailla! Joukkoomme on hiipinyt matalan kosketuksen talous (Low Touch Economy), jonka arvioidaan vakiintuvan covid-19-pandemian jälkimainingeissa. Kaiken kasvotusten tapahtuvan toiminnan on oltava välttämätöntä ja lisäarvoa tuottavaa. Terveys ja turvallisuus ovat nousseet maailmanlaajuisesti arkisten arvojen top-10 listalle (kts. mm. Board of Innovation). Otin haltuuni digitaalisen työskentelyn työkalupakin; Zoomin, Teamsin, Howspacen, Miron, Padletin, Flingan, Slackin ja monta muuta digitaalisen fasilitoinnin, palvelumuotoilun, muutosmuotoilun ja kouluttamisen ja valmentamisen mahdollistavaa välinettä. Opettelin olemaan läsnä digissä. En ollut ainoa. Vuodesta 2020 puhutaan todellisen digiloikan vuotena. Digitaalinen opetus, kouluttautuminen ja mentorointi lisääntyivät vuonna 2020 huimasti. Syntyi uusia, digitaalisia, yhteisöjä. Globalisaation uskotaan näyttäytyvän tulevaisuutena valtaosin digitaalisena. Samanaikaisesti digitaalisuuden aiheuttamat ongelmat, kuten syrjäytyminen, yksinäisyys, riittämättömyyden tunne ja stressi lisääntyivät ja tarve keinoille irtaantua digivälineistä kasvoivat, kertoo mm. World Economic Forum. Välillä toivoin työnantajaltani vieläkin enemmän, vaikka olin samanaikaisesti myös monin tavoin onnekas, koska pystyin tekemään edelleen töitäni ja sain siihen myös paljon tukea. Tarve digitaalisen johtamisen, digitaalisen organisaatiokulttuurin rakentamiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen digitaalisten välineiden avulla ja niiden takia kasvoi kaikkialla. Virkistyspäivät ja pikkujoulut järjestettiinkin digitaalisesti. Vuonna 2021 tarvitsemme uusia keinoja huolehtia työntekijöiden arvostuksesta ja työhyvinvoinnista. Empatian ja mielen hyvinvoinnin arvo osana työntekijäkokemusta ovat kasvavia trendejä, käy ilmi mm. Fjordin Trends 2021 -raportista. Sain edelleen kuitenkin tehdä päätyötäni: kokeilukulttuurin ja yhteiskehittämisen edistämistä, jotka ovat palvelumuotoilun ja muutosmuotoilun ydintä. Näiden arvo on myös maailmalla kasvussa. Fjord arvioi, että yhteiskehittämisestä tulee eräänlainen itseisarvo. Asiakkaista tulee kehittäjiä, jotka haluavat olla määrittelemässä sitä, minkälaisia tuotteita ja palveluita maailmamme tuottaa. Vuosi 2020 osoitti, miten paljon luovuutta löytyy maailmasta. Uuden tilanteen edessä luotiin myös nopealla tahdilla uusia ratkaisuja. Asiakkaissa, käyttäjissä ja kohderyhmissä oleva luovuus on valtava voimavara, mutta sen valjastaminen käyttöön vaatii erilaisilta organisaatioilta ja asiantuntijoilta taitoa ottaa ihmiset mukaan kehittämään ja kuulla heidän ääntään. Teini-ikäinen lapseni lisäsi some-profiileihinsa vuonna 2020 merkin ”Black Lives Matter”. Näin tekivät myös monet muut. Yhdysvalloissa nähty Black Lives Matters -liike toi muutoksia myös muualle. Mm. Kansainvälisessä palvelumuotoiluverkostossa, johon itsekin kuulun, pohdittiin, miten palvelumuotoilun avulla voi edistää monimuotoisuutta. Monimuotoisuus on yksi merkittävimmistä tulevaisuuden trendeistä. Kysymys on, miten onnistumme Suomessakin rakentamaan organisaatioita, jotka saavat monimuotoisuuden hyötykäyttöön ja suhtautuvat diversiteettiin voimavarana? Asiakkaat ja työntekijät tulevat tätä vaatimaan, se on sanomattakin selvää (kts. mm. World Economic Forum). Mielenkiintoinen vuosi on siis taas edessä. Fjordin trendiraporttia suoraan lainatakseni palvelusi asiakas (tai käyttäjä tai toimintaasi osallistuja) ei ole enää se, joka se oli ennen. Vuosi 2021 on mahdollisuus muuttua maailman mukana. |
BlogistaMiten palvelumuotoilua, fasilitointia ja muutosmuotoilua voi soveltaa käytännössä? Mitä ne ovat? Mitä teoriaa löytyy niiden taustalta? Mm. näitä asioita pohdin blogissani. Arkisto
March 2021
Kategoriat
All
|
|