Palvelumuotoilussa paljon käytetty Tuplatimantti (Double Diamond) tai Innovaatio-viitekehys, joksi sitä nykyään kutsutaan, toimii erinomaisesti myös erilaisten muutosten tutkimiseen sekä ratkaisujen yhteiskehittämiseen. British Design Councilin ajaton malli muuntautuu itsekin tarvittaessa. Muotoiltu muutos lähtee aina liikkeelle signaalista jostain alustavasta ongelmasta. Tässä vaiheessa kutsutaan kokoon ihmiset, joita muutos koskee. Kenen asema on muuttumassa, kenen täytyy asiaa olla muuttamassa? Heidät on kutsuttava heti mukaan, jotta juuri heidän kanssaan voidaan tehdä paljon alustavaan ongelma-aihioon liittyviä löydöksiä. Kun löydöksiä on runsaasti pöydällä, voidaan lähteä tunnistamaan niistä muutamaa ratkaistavaa ydingongelmaa yhdessä. Prosessi jatkuu yhteiskehittäen niiden kanssa, joita muutos koskee. Seuraavaksi luodaan paljon ratkaisuideoita, jonka jälkeen tuotetaan prototyyppejä tai luonnosversioita muutosta eteenpäin sysäävistä teoista ja toimenpiteistä, joita testataan jälleen niillä, joita muutos koskee. Uudenlaisten ratkaisujen, jopa innovaatioiden, tuottaminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Kokeilumieltä ja -kulttuuria tulee systemaattisesti johtaa. Myös ihmisiä, joita asia koskee, pitää aktiivisesti linkittää ja tukea. Unohtamatta planeettaa. Palvelumuotoilun keskuuteen rantautunut planeettakeskeisyys, planet centric design, on oivallinen termi pitää mielessä myös kaikenlaisten muutosten muotoilussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että huomioidaan aktiivisesti kaikkien tekojemme ympäristövaikutuksia ja muotoillaan sekä kehittämisprosessit että niistä ulos tulevat palvelut, toiminnot tai muutokset siten, ettei niillä ole negatiivisia ympäristövaikutuksia.
Samainen prosessimalli voi olla työhuoneen seinällä. Sitä voi soveltaa sekä lyhyemmissä prosesseissa, kuten työpajojen raamina, tai pidempien muutosprosessien taustalla. Selkeä prosessimalli, jonka voi esitellä myös muutosmuotoilun osallistujille, auttaa jo itsessään saamaan ihmisiä mukaan.
0 Comments
"Vain muutokset ovat pysyviä". Saattaa kuulostaa kuluneelta idealta, mutta on niin totta. Ihmiselämän ainoa pysyvä asia on muutos -on sitten kyse töistä, kodista tai ympäröivästä yhteiskunnasta. Vuosi 2020 on osoittanut, miten nopeasti isotkin muutokset voivat jyrätä läpi koko maapallon. Kooltaan pienenpieni muutoselementti (matemaatikko Matt Parkerin mukaan koko maapallon koronaviruskanta mahtuu yhdelle teelusikalle) on aiheuttanut jokaisen maapallon asukkaan arkea koskettavia muutoksia ja mullistanut mm. talouselämän sekä koululaisten ja työntekijöiden arjen. Mutta palataan hetki aikaan ennen koronaa. Ehdin maaliskuussa 2020 käydä Edinburghissa kansainvälisessä Julkisten palveluiden palvelumuotoilukonferenssissa, josta palasin Suomeen viikko ennen koulujen sulkemista. Service Design in Government -konferenssin teemana oli sopivasti yhteiskunnallinen muotoilu, social design. Miten muotoiluajattelun avulla voidaan edistää yhteiskunnallisia muutoksia? Kysymyksen avaamiseen itselläni on kaksi perustyökalua. Ensimmäinen on Cassie Robinssonin kyseisessä konferenssissakin esittelemä Berkana Instituutin "kahden silmukan malli" (Two Loop Model). Alla näkyy oma vapaa käännökseni mallista. Mitä tämä siis tarkoittaa käytännössä?
Käytännössä jokaista muutosta ja vanhasta, dominoivasta, systeemistä toiseen siirtymistä voidaan lähteä tarkastelemaan tämän mallin kautta. Malli esittää, että vallitseva systeemi ei koskaan kohtaa uutta systeemiä, vaan ne syntyvät päällekkäin. Ihmiset, joita muutos koskee, jakautuvat erilaisiin muutosprofiileihin. On pioneereja, jotka lähtevät edistämään muutosta innoissaan. Näitä kutsutaan joskus myös muutosagenteiksi. Heidän identifioimisensa jokaisessa muutosprosessissa onkin äärimmäisen tärkeää sillä heidän innostustaan ruokkimalla voidaan auttaa myös muita kohti muutosta. Lisäksi muutoksen profiileista löytyy vakauttajia, jotka tasaisella tekemisellään pitävät muutoksen aikanakin asioita tasapainossa. Toisaalta tämä malli tunnistaa myös kolmannen profiilin: ihmiset, jotka tarvitsevat uuteen systeemiin siirtyäkseen hoitavaa ja saattavaa tukea. Heille muutos on kipeä prosessi, jonka edetessä he tarvitsevat tukea ja apua. Toimivista teoista malli tunnustaa pioneerien linkittämisen, joka edellyttää luonnollisesti ensin heidän löytämistä. Toisaalta malli kannustaa hoitavaan työhön muutoksen aikana. Joitain asioita pitää myös kompostoida ja haudata, jotta voidaan siirtyä kohti uutta systeemiä. Myös vaikuttamistyötä tarvitaan. Kahden silmukan mallia voi hyvin soveltaa vaikka oman organisaation tarkastelussa tai yhteiskunnallisten muutosten edistämisessä. Miksipä ei lähtisi liikkeelle työyhteisön profiloinnista muutosprofiileiden mukaan. Kuka on pioneeri, kuka vakauttaja, kuka tarvitsee hoitavaa otetta muutoksen edetessä? Poikkeusajassa mallin avulla voisi tunnistaa vaikka koronaviruksen aiheuttamia systeemitason muutoksia -miten niissä on edetty? Kuka on ottanut pioneerin roolin, kuka vakauttajan? Ketkä kaikki ovat taas tarvinneet saattoapua? Ja mitkä teot ovat auttaneet siiinä, että muutos poikkeukselliseen yhteiskuntamalliin tai uudenlaiseen työkulttuuriin on mahdollistunut? |
BlogistaMiten palvelumuotoilua, fasilitointia ja muutosmuotoilua voi soveltaa käytännössä? Mitä ne ovat? Mitä teoriaa löytyy niiden taustalta? Mm. näitä asioita pohdin blogissani. Arkisto
March 2021
Kategoriat
All
|
|