Muutosmuotoiluajattelua

Muutosmuotoilun ja palvelumuotoilun taustalta löytyy muotoiluajattelu, joka kuvaa muotoilun toimintatapaa ja prosessiajattelua. Monet erilaiset osallistavat, etnografiset ja muotoilun menetelmät, joista osa löytyy palvelumuotoilun työkalupakista, soveltuvat sitten hyvin muotoiluajattelun käytäntöön panoon.

Muotoiluajattelun prosessimalleissa itse pidän kovasti Design Councilin tuplatimantista (Double Diamond) ja innovaatiokehyksestä (Innovation Framework). Ne toimivat eräänlaisena muistilistana erilaisten kehittämisprosessien ja muutosprosessien suunnittelussa. 

Muistilistallani on tällä hetkellä 7 kyseisten prosessimallien esiin tuomaa, keskeistä, seikkaa:

1. Havaitsitko ongelman? Muista, että tämä on ainoastaan sinulle tullut signaali jostain mahdollisesta ongelmasta. Kutsu mukaan ihmiset, joita ongelma koskee ja tehkää siitä yhdessä lisää löydöksiä. Panosta oikean ongelman löytämiseen. Väärä ongelma johtaa vääriin ratkaisuihin. Muista, että ihmisinä olemme taipuvaisia myötäilemään samanmielisten kanssa. Jos haluat oikeasti ymmärtää ongelmaa ja luoda uudenlaisia ratkaisuja, kutsu siis mukaan mahdollisimman erilaisia ihmisiä ja ota mukaan mahdollisimman monipuolista tietoa.
2. Huomioi kehittämistyössä tietoa laajentavat ja kiteyttävät vaiheet ja niiden välinen vaihtelu. Ohjaa prosessia siten, että tämä vaihtelu on systemaattisesta. Laajenna tiedon hakua myös koossa olevan ryhmän ulkopuolelle, eli benchmarkkaa.
3. Yhteiskehitä eli ohjaa prosessia ja fasilitoi. Älä oleta, johdattele tai ratkaise yksin. 
4. Visualisoi. Käytä menetelminä sellaisia, jotka auttavat prosessin osallistujia havainnollistamaan ja konkretisoimaan abstrakteja ajatuksiaan muille.
5. Tuota matkan varrella pieniä kokeiluja tai prototyyppejä ja testaa jatkuvasti niiden kautta asianomaisten kanssa, onko ratkaisusuunta oikea. Tee korjauksia ja testaa uudestaan. Älä kuitenkaan jumiudu protoilemaan vaan uskalla lopulta myös lanseerata ratkaisu maailmalle.
6. Motivoi, kannusta, kiitä! Luo kehittämisen prosessista mielekäs kokemus siihen osallistuville ihmisille.
7. Arvioi vaikutuksia. Mitä luomasi palvelu, toiminto, liiketoimintamalli tai muu muutos sai oikeasti aikaan -työntekijöiden, asiakkaiden, yhteisöjen tai ympäristön kannalta?

Muistilista on iso apu itselle. 

Mutta. 

Tuplatimantissa ja innovaatiokehyksessä on muoto-ongelma. Aina kun niistä pitää puhua, pitää avata erikseen sen, että vaikka tuplatimanttia kuvaava kuva (kts. mm. aikaisempi blogini) on lineaarinen, ei muotoiluajattelu ole lineaarista. Kehittämistyö ja luova työ eivät edisty suoraviivaisesti. Ne poukkoilevat ja pyörivät pyörteen lailla, syklisesti. Ne ovat luonteeltaan iteratiivisia. 

No, eipä muu sitten auttanut kun piirtää uusi muoto. Tässäpä se on: muotoiluajattelun pyörre! 

Työstimme tämän yhdessä muotoilijapuolisoni, Vahid Mortezaein, kanssa. Lähdimme liikkeelle liimalapuille tehdystä prototyypistä. Lopputulemana on piirros, joka ei anna vaikutelmaa lineaarisesta prosessista.
 
Muotoilupyörre heijastaa visualisointina muotoiluajattelun prosessille olennaisia liikeratoja. Siinä ilmenee muotoiluajattelulle tyypillinen vaihtelu kehittämisprosessin avaavien ja sulkevien vaiheiden välillä. Lisäksi se ilmentää syklisyyden tai pyörteen, joka on ajattelutavalle ominaista. Muotoiluajatteluprosessin edetessä syntyy laajoista ideamassoista ja kysymyksistä konkreettisia kokeiluideoita tai prototyyppejä. Prosessi etenee pyörteen lailla ylöspäin, ei vasemmalta oikealle. Kehitysprosessissa pyörrettä voi syntyä paljonkin ja ideoita pulpahtaa ulos prosessista missä tahansa sen vaiheessa.
 
Visuaalisuudella on väliä, monessakin mielessä.

​Jokaisen organisaation -tuottaa se voittoa tai ei- on syytä pysähtyä välillä pohtimaan, miksi se on ylipäänsä olemassa. Yritysten, järjestöjen, valtiollisten ja paikallisten toimijoiden, rekisteröimättömien liikkeiden, kaikkien toiminnan syvimmässä ytimessä lepää kysymys ”Mutta miksi?”. Mitä enenevissä määrin asiakkaat, kohderyhmät ja sidosryhmät odottavat vastauksen liittyvän jonkinlaisen yhteiskunnallisen hyvän edistämiseen ja planeettamme kantokyvystä huolehtimiseen. 
 
Mikäli tulevaisuuden trendit toteutuvat, pitkään järjestöjen ja muiden voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden tehtäväksi luokiteltu maailman parantaminen on pian ihan kaikkien organisaatioiden ydintehtävä. Kaikenlaiset organisaatiot, jotka luovat hyötyä kaikille, ovat seuraava uusi normaali.
 
Kasvava B-korporaatioiden joukko on väistämättä yksi signaali tästä trendistä. B-korporaatiot sitoutuvat siihen, että:

• Kaikkien on itse oltava se muutos, jonka haluamme maailmassa nähdä.
• Kaiken bisneksen tulee perustua ajatukseen siitä, että ihmisillä ja paikalla on merkitystä.
• Kaikkien yritysten on pyrittävä siihen, että heidän tuotteensa, toimintatapansa ja tuottonsa eivät aiheuta haittoja vaan hyötyjä, kaikille.
• Tämän kaiken tekeminen edellyttää, että ymmärrämme, että olemme toinen toisistamme riippuvaisia ja toinen toisistamme ja tulevaisuuden sukupolvista vastuussa.

 
Joukkoon on liittynyt jo lähes 4000 yritystä. Myös McKinseyn trendikatsaus vuodelle 2021 kutsuu kaikki yritykset sisältämään voiton tuottamiseen ajatuksen tarkoituksesta eli siitä, mitä maailmamme tarvitsee. Tämän päivän ydinkysymys jokaiselle organisaatiolle on: Miksi olemme ylipäänsä olemassa?
 
Anne Miltenburgin erinomaisesta oppaasta ”Brand the Change” (2017) eli Brändää Muutos, löytyy oivallinen työväline oman miksi-kysymyksen pohtimiseen. Kanvaasi auttaa lähtemään liikkeelle muutoksen johtamisessa ja strategian luomisessa miksi-kysymys edellä. Kun asiakkaat ottaa mukaan tätä määrittelemään, saa varmistettua, että vastaus miksi-kysymykseen osuu oikeaan myös heidän kannaltaan. Kun olemassa olon syvin syy on merkityksellinen myös heille, voivat organisaation tarjoamat palvelut, tuotteet ja toiminnot löytää paikan myös heidän arjessaan.
 
Ei muuta kun kaivamaan esiin omaa olemassa olon syvintä syytä. Koko maailma tullee siitä kiittämään.